Juhlallinen katettu pöytä.
Karonkka

Kohti väitöstä, osa 4: Karonkkavalmistelut

H-hetki alkaa olla käsillä. Viikon päästä kävelen kustoksen ja opponentin kanssa salin eteen, pidän lektion ja keskustelen väitöskirjasta. Edessä on ainutlaatuinen päivä, joka on ollut mielessä jo useamman vuoden. Ennen kaikkea toivon, että osaisin nauttia sitten, kun tämä päivä koittaa. Samalla kuitenkin odotan, että tämä kaikki olisi ohi ja että voisin palata tavalliseen päiväjärjestykseen. Jännittää,… Jatka lukemista Kohti väitöstä, osa 4: Karonkkavalmistelut

Tiimalasi
Ajanhallinta, Jatko-opinnot

Voiko tohtoriksi valmistua kolmessa vuodessa?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut yliopistoille lisää rahaa tohtoreiden kouluttamiseen ns. tohtorikoulutuspilotissa. Tarkoitus on kouluttaa lisää tohtoreita ja nopeuttaa valmistumista. Lisäksi tavoitteena on uudistaa ja kehittää tohtorikoulutusta niin, että se vastaisi paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin. Lisärahoitusta annetaan väitöskirjatutkijoiden määräaikaisiin, kolmen vuoden työsuhteisiin tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Ehtona on, että pilottiin osallistuvat väitöskirjatutkijat valmistuvat kolmessa vuodessa. [EDIT:… Jatka lukemista Voiko tohtoriksi valmistua kolmessa vuodessa?

Tyhjä luentosali
Väitös

Kohti väitöstä, osa 3: Väitöslupa ja väitökseen valmistautuminen

Tutkintoni alkaa olla väittelyä vaille valmis. Molemmat esitarkastuslausunnot olivat väittelylupaa puoltavia, joten nyt on aika viimeistellä väitöskirja painoon ja alkaa valmistautua väitökseen. Jos esitarkastuksen aikana oli aikaa keskittyä ihan muihin projekteihin, tarkastuslausuntojen jälkeen onkin yhtäkkiä to do -lista taas täynnä. Onneksi aikaa on hyvin. Olen kuitenkin jo saanut todeta, että väitökseen valmistautumiseen saa kulumaan yllättävän… Jatka lukemista Kohti väitöstä, osa 3: Väitöslupa ja väitökseen valmistautuminen

Omena, kirjoja, kyniä, ABC-palikat.
Jatko-opinnot, Tutkijan arki

Perusasioiden äärellä: Mitä väitöskirjatutkija tekee?

Viime vuosina Suomessa on yliopistoissa otettu vahvemmin käyttöön termi ”väitöskirjatutkija” sen sijaan, että jatko-opintoja tekevää kutsuttaisiin tohtoriopiskelijaksi. Väitöskirjatutkija terminä korostaa enemmän sitä, että jatko-opintoja suorittava tekee tutkimusta, ei niinkään opiskele. 

Pimeä työpiste, jossa pieni pöytävalo päällä.
Tutkijan arki

Älykäs introvertti – ja muita myyttejä

Tutkijan työpäivä alkaa sulkemalla kaikki muu maailma ulkopuolelle. Hänellä täytyy olla oma tila ja aikaa pohdiskella. Hän viettää päivänsä omassa kammiossaan, lukien, kirjoittaen ja tehden monimutkaisia laskelmia. Päivän lopuksi hän astuu ylös kammiostaan, kalpeana, selkä kumarassa, tukka pystyssä. Aurinko häikäisee – jos se on vielä näkyvissä. Yleensä ei ole.  Stereotyyppisessä kuvassa tutkija työskentelee pääasiassa yksin.… Jatka lukemista Älykäs introvertti – ja muita myyttejä

Pikavinkki

Ainakin 5 syytä käyttää Zoteroa

Mikä on paras viitteidenhallintaohjelma ja miksi juuri Zotero? Zotero ei ole ainoastaan viitteidenhallintaohjelma, joka helpottaa viitteiden järjestelyä ja niihin viittaamista, vaan se auttaa myös uuden tiedon jäsentelyssä. Zoteroon on sisäänrakennettu muistiinpanotoiminto sekä PDF-lukija, jonka avulla PDF-tiedostoon voi tehdä merkintöjä suoraan. Näin kaikki tiettyyn viitteeseen liittyvät ajatukset löytyvät samasta paikasta eikä esimerkiksi erillisestä Word-tiedostosta, vihosta tai muistiinpanosovelluksesta.

Kirjoittaminen

Artikkeliväitöskirjan yhteenveto

Moni artikkeliväitöskirjaa viimeistelevä tuskailee siihen liitettävän yhteenvedon kanssa. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhteenvedolle ei ole vielä määritelty yhtä tarkkaa muotoa tai pituutta kuin tutkimusartikkeleille. Jos on jo päässyt hyvään vauhtiin artikkeleiden kirjoittamisessa, ja siitä on tullut ainakin jollain tasolla rutiinia, hyppy yhteenvedon kirjoittamiseen voi olla vaikea: Mistä aloittaa? Kuinka pitkä yhteenvedon tulisi olla? Mihin asioihin tulisi keskittyä ja pitääkö minun omaksua uudenlainen kirjoitustyyli?