Selviytymisopas akateemiseen maailmaan
Skrollaan Wordilla sivuja edestakaisin. Pitäisikö lukea vielä kerran läpi? Viime kerralla tein vielä joitain muutoksia. Mitä jos vahingossa pyyhinkin jotain oleellista pois? Jospa vielä yksi tarkistuskierros. Sitten tallennetaan lopullinen versio ja se on valmis. Ehkä.
Moni artikkeliväitöskirjaa viimeistelevä tuskailee siihen liitettävän yhteenvedon kanssa. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhteenvedolle ei ole vielä määritelty yhtä tarkkaa muotoa tai pituutta kuin tutkimusartikkeleille. Jos on jo päässyt hyvään vauhtiin artikkeleiden kirjoittamisessa, ja siitä on tullut ainakin jollain tasolla rutiinia, hyppy yhteenvedon kirjoittamiseen voi olla vaikea: Mistä aloittaa? Kuinka pitkä yhteenvedon tulisi olla? Mihin asioihin tulisi keskittyä ja pitääkö minun omaksua uudenlainen kirjoitustyyli?
Miten vertaisarviointiprosessi yleensä etenee, kun lähetät artikkelikäsikirjoituksen julkaistavaksi lehteen?
Menestyksekkääseen apurahahakemukseen ei ole mitään tiettyä kaavaa, ja ulkoisia muuttujia on paljon. On kuitenkin olemassa helppoja keinoja, joilla voit parantaa erityisesti hakemuksesi luettavuutta.
”Palaute on lahja”, sanotaan. Mutta, vaikka kyseessä olisikin ihan asiallinen arvio, sen lukeminen on aina jännittävää. Meillä on usein taipumus takertua niihin kohtiin, joista on annettu kritiikkiä, vaikka palaute olisikin pääasiassa positiivista. Tässä kirjoituksessa keskityn artikkelikäsikirjoituksesta saadun palautteen käsittelyyn niin, että kriittisen palautteen takia ei turhaan tarvitse irvistellä tai hautautua sängyn pohjalle.
Ennen kuin voit aloittaa akateemisen tekstin, esimerkiksi artikkelin kirjoittamisen, sinulla täytyy olla jo paljon tietoa ja analyysia valmiina. Muistiinpanoja, tuloksia, analyysia ja lähteitä on siis jo kerättynä, ja nyt ne pitäisi saada rakennettua koherentiksi kokonaisuudeksi. Työtä ja kirjoitettavaa on siis paljon ja aloittaminen on tunnetusti vaikeaa. Saatat potea jopa tyhjän paperin kammoa. Miten kirjoittamisessa pääsisi helpommin alkuun?