Vertaisarviointi, osa 1: Millainen prosessi on kirjoittajan näkökulmasta?

Vertaisarviointiprosessissa on kolme osapuolta: kirjoittaja(t), toimittaja sekä vertaisarvioija(t). Kirjoittaja altistaa oman käsikirjoituksensa vertaisarvioinnille ja kritiikille. Vertaisarvioija tarjoaa aikaansa ja asiantuntijuuttaan arvioidakseen, onko tarjottu käsikirjoitus tieteellisesti vahva, selkeä ja luotettava. Toimittaja toimii näiden kahden osapuolen välikätenä, tulkiten sekä kirjoittajan että vertaisarvioijan tekstiä. Toimittaja on myös portinvartija, joka päättää millaisia artikkelit pääsevät vertaisarvioon ja ketkä ovat niitä tutkijoita, joiden asiantuntijuuteen hän luottaa niin paljon, että pyytää heiltä arviota. 

Kirjoitan vertaisarviointiprosessista näiden kolmen osapuolen kautta. Ensimmäinen osa käsittelee prosessia kirjoittajan näkökulmasta: Miten vertaisarviointiprosessi yleensä etenee, kun lähetät artikkelikäsikirjoituksen julkaistavaksi lehteen?

Kun nuorena tutkijana lähetät käsikirjoitustasi tieteellisen lehden toimittajalle, saatat kokea monenlaisia tunteita. Olet ehkä innostunut siitä, että olet vihdoin saanut tekstin siihen kuntoon, että olet valmis lähettämään sen eteenpäin. Toisaalta olet varmasti epävarma siitä, onko se sittenkään tarpeeksi hyvä. Saatat myös haluta käsikirjoituksen nopeasti pois käsistäsi, jotta voit päästä eteenpäin, keskittymään muihin asioihin. Samaan aikaan olet varmasti tietoinen siitä, että teksti tulee sinulle hyvin todennäköisesti vielä takaisin, joko vaatien pientä viilausta tai suurempaa remonttia.

Varsinkin ensimmäisten artikkeleiden kohdalla voit joka tapauksessa olla ylpeä itsestäsi: sinulla on riittänyt sinnikkyyttä saattaa käsikirjoitus siihen vaiheeseen, että olet vihdoin valmis antamaan sen luettavaksi muille asiantuntijoille. Vaikka työtä on luultavasti vielä edessä, olet jo pitkällä. Palkitse itseäsi ja juhlista tätä hienoa saavutusta! 

Kauanko vertaisarviointi kestää?

Vertaisarviointiprosessin kesto vaihtelee julkaisusta riippuen hyvinkin paljon. Nopeimmillaan olen itse saanut arvion takaisin kuukauden sisällä artikkelin lähetyksestä, pisimmillään ensimmäisen kierroksen arvioon on mennyt lähes vuosi (kyse oli kokoomateoksesta). Journaaleissa prosessi on usein nopeampi kuin kokoomateoksissa, mutta joissain lehdissäkin prosessi voi olla yllättävän pitkä.

Ensimmäisellä kierroksella prosessin pituuteen vaikuttaa mm. se, kuinka paljon lehteen on jonoa, eli onko toimittajalla paljon artikkeleita odottamassa julkaisua tai vertaisarvioon pääsyä. Suosittuihin lehtiin tulee niin paljon käsikirjoituksia, että toimittajat eivät välttämättä ehdi purkaa jonoa tarpeeksi nopeasti, jolloin artikkelin lähettäminen vertaisarviointiin voi viedä kauan aikaa. Joskus ensimmäinen kierros on pitkä siitä syystä, että toimittajien on vaikea löytää artikkelille arvioijaa. Joidenkin alojen ja teemojen asiantuntijoita on niin vähän, että jo se vaikeuttaa arvioijan löytymistä, mutta joskus vertaisarvioijaa ei löydy, koska tutkijat kieltäytyvät arvioimasta, jos siitä ei saa korvausta. Voi myös olla, että lehden toimittaja ei ole tarpeeksi sitoutunut työhönsä, jolloin käsikirjoitukset jäävät hänen pöydälleen odottamaan pidemmäksi aikaa. Oli syy mikä tahansa, kärsivällisyyttä tarvitaan. 

Jos lehden toimittaja on tarpeeksi reilu, hän kertoo sinulle realistisen arvion prosessin pituudesta, varsinkin jos kysyt sitä. Kaikkea voi toki sattua matkan varrella, mutta mikäli mitään ei kuulu tuon toimittajat ilmoittajan ajan puitteissa, voit hyvin kysyä häneltä artikkelisi tilanteesta. Joskus käsikirjoitukset voivat vain unohtua joko vertaisarvioijalle tai sitten toimittajan pöydälle. Ja sinulla on muutenkin oikeus tietää tilanne, sillä erityisesti nuorille tutkijoille ja artikkeliväitöskirjaa tekeville julkaisunopeus voi olla ratkaiseva uran kannalta.

Miten vertaisarviointi etenee kirjoittajan näkökulmasta?

Vertaisarviointiprosessi alkaa ainakin omalla alallani niin, että tutkija lähettää käsikirjoituksen lehden tai esimerkiksi kokoomateoksen toimittajalle joko kustantajan oman järjestelmän kautta tai suoraan sähköpostilla. Toimittaja ensin melko yleisellä tasolla tarkistaa, onko artikkeli julkaisukelpoinen juuri tähän julkaisuun. Toimittaja ei välttämättä vielä lue artikkeliasi niin tarkasti, että osaisi sanoa, onko artikkelilla tieteellistä arvoa, mutta hän ensisijaisesti tarkistaa sopiiko artikkelin aihe ja siinä käytetyt metodit kyseiseen julkaisuun. Hän voi myös tarkistaa artikkelin laadun. Mikäli toimittaja katsoo, että artikkelin aihealue on sopiva ja että se on ainakin tarpeeksi laadukas vertaisarviointiin, hän etsii sille yleensä 1–3 vertaisarvioijaa, ja lähettää sen heille arvioitavaksi.

Jos käy kuitenkin niin, että toimittajan mielestä artikkeli ei sovi lehteen tai kokoomateokseen, tai että se ei hänen nopean silmäilynsä perusteella täytä julkaisun laatukriteerejä, hän hylkää sen ennen vertaisarviointia. Silloin kyseessä on ns. desk reject, eli artikkeli ei pääse vertaisarviointiin. 

Vaikka artikkelisi hylättäisiin heti toimittajan pöydällä, se ei tarkoita oikeastaan vielä mitään. Samoin kuin ei sekään, että se pääsee vertaisarviointiin. Hylkäys tässä vaiheessa ei yleensä tarkoita sitä, että artikkelisi olisi kelvoton julkaistavaksi, vaan useammin sitä, että se ei sovi lehden julkaisualueeseen, eli scopeen. Silloin kannattaa kokeilla jotain toista lehteä. 

Toimittaja ei välttämättä anna palautetta artikkelista, jonka hän itse hylkää, mutta jos antaa, se kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa seuraavaan julkaisuun. Muista kuitenkin, että toimittaja ei välttämättä ole lukenut käsikirjoitusta kovin huolellisesti, joten jos olet eri mieltä jostain, kannattaa luottaa omaan mielipiteeseesi ja kokeilla ensin toista lehteä. Mikäli sama toistuu uudelleen, on hyvä huolella tarkistaa artikkelikäsikirjoituksen laatu ja siinä esiintyvät argumentit.

Jos artikkelisi etenee seuraavaan vaiheeseen, eli varsinaiseen vertaisarviointiin, prosessi on usein double-blind (en tiedä miksi tätä kutsutaan suomeksi, kaksoissokkoutettu?), eli vertaisarvioija ei näe artikkelista, kuka tekstin on kirjoittanut, etkä sinä saa tietoosi kuka artikkelisi on arvioinut. Joillakin pienillä aloilla molemmat voivat kyllä tunnistaa toisensa, mutta ainakin näennäisesti arviointiprosessi on silloinkin anonyymi. Artikkelisi tulisi siis olla anonymisoitu, jolloin siinä ei ole sinua nimeäsi näkyvissä missään, edes silloin kun viittaat omaan työhösi.

Miten arvioon tulisi reagoida?

Saat artikkelisi vertaispalautteen yleensä lehden/kokoomateoksen toimittajan kautta, joka viestissään kertoo oman tulkintansa arviosta. Hän kertoo sinulle onko artikkelisi hyväksytty vai hylätty, ja miten paljon hänen tulkintansa mukaan sinun tulisi tehdä muutoksia. Varsinainen vertaispalaute on yleensä suoraan arvioijan tekstiä, jonka toimittaja lähettää sinulle joko liitteenä tai kopioituna viestiin. Varsinainen vertaisarviointi on yleensä yksityiskohtaisempi kuin toimittajan tulkinta siitä. Viestissään toimittaja myös kertoo, missä ajassa sinun tulisi lähettää uusi versio, jos sellaista pyydetään, sekä mahdollisesti muita ohjeita prosessin kulusta. Itse yleensä lähetän toimittajalle tässä vaiheessa vastausviestin, jossa kiitän palautteesta ja kerron, että tulen lähettämään uuden artikkelin pyydetyssä ajassa. 

Artikkeli arvioinnissa käytetään yleensä seuraavanlaista asteikkoa: 

1. Hyväksytty (Accepted)
2. Hyväksytty pienin/suurin muutoksin (Accepted with minor/major revisions)
3. Muokkaa ja lähetä uudelleen (Revise and resubmit)
4. Hylätty (Rejected)

Asteikon kolmas porras ei välttämättä ole virallisesti vertaisarvioijan käytössä, mutta siihen saatetaan päätyä, jos yksi arvioija ehdottaa artikkelin hylkäämistä, mutta toinen ehdottaa, että se hyväksytään pienin tai suurin muutoksin. Silloin toimittaja voi pyytää kirjoittajaa tekemään artikkeliin muutoksia ja lähettämään sen uudelleen uutena käsikirjoituksena, jolloin se käy koko prosessin uudelleen läpi. Jos taas artikkelisi hylätään kokonaan, toimittaja ei pyydä sinua lähettämään sitä enää uudelleen samaan lehteen. Tällöin sinun tulisi tarkastella artikkelin laatua uudelleen ja lähettää se mahdollisesti muokkauksen jälkeen johonkin muualle.

Vertaisarvioijia on monenlaisia. Osa antaa hyvinkin yksityiskohtaisen palautteen, osa taas luottaa yleisluonteisempaan palautetyyliin. Joskus palaute on hyvin ystävällisesti kirjoitettu, toisinaan (onneksi harvoin) taas erittäin tylyä. Tärkeintä on aina muistaa, että arvioija ei arvioi sinua eikä sinun kykyjäsi (vaikka teksti siltä saattaa joskus vaikuttaa), vaan ainoastaan artikkeliasi. Älä siis ota palautetta henkilökohtaisesti. 

Mikäli artikkelisi on hyväksytty sellaisenaan, sinulta ei yleensä pyydetä mitään muutoksia siihen ennen kuin se menee taittoon. Jos taas palautteessa on pyydetty tekemään muutoksia, joko isoja tai pieniä, vertaispalautetta tulisi seurata melko tarkasti ja jokaisen palautteen kohtaan tulisi reagoida jotenkin. Yleensä on myös oman etusi kannalta hyvä, että kirjaat yksityiskohtaisesti, miten olet reagoinut kuhunkin palautteen kohtaan. Tämä antaa toimittajalle selkeän kuvan siitä, miten olet parannellut artikkeliasi vertaispalautteen pohjalta ja antaa sinulle mahdollisuuden perustella, mikäli olet eri mieltä arvion kanssa. Esimerkiksi näin:

Esimerkki 2:

Arvioija: Lopun pohdinta jää liian pintapuoliseksi. Jäin kaipaamaan syvempää pohdintaa siitä, miten tämän metodin käyttö auttoi saamaan tällaiset tulokset sekä siitä, millainen merkitys tutkimuksella on laajemmin tiedeyhteisölle.
Vastaus: Lisäsin pohdintaa erityisesti metodin valinnan merkityksestä tutkimukselle. Jouduin samalla poistamaan hieman aiempaa tiivistystä tutkimusta, jotta sanamäärä ei ylity. Tutkimuksen laajemmasta merkityksestä kirjoitin jo aiemmassa kappaleessa, joten en lisännyt sitä tähän.

Kun olet muokannut käsikirjoitusta arvioinnin pohjalta, on aika jälleen lähettää se toimittajalle. Joissakin tilanteissa artikkeli käy läpi vielä toisen vertaisarviointikierroksen, joskus toimittaja lukee artikkelin ja päättää, ovatko muutokset riittäviä ja voiko sen julkaista. 

Kun artikkeli on toimittajan mielestä valmis julkaisuun, artikkeli menee taittoon ja sen jälkeen odottamaan julkaisua. Sinua pyydetään vähintäänkin tarkistamaan artikkeli vielä taiton eri vaiheissa, mutta suurin työ on tässä vaiheessa tehty. Hyvä sinä!

(Jos haluat vielä lukea palautteen käsittelystä yleisesti, olen kirjoittanut siitä aiemmin täällä.)