Palaute on lahja, mutta miksi se aina kirpaisee?

Oletko jo kuullut Arvioijasta nro 2? Hänestä, joka ei ymmärrä lainkaan, mitä olet halunnut tekstilläsi kertoa, eikä itseasiassa edes arvosta valitsemaasi tutkimussuuntausta vaan ehdottaa, että vaihdat sen kokonaan toiseen. Hänelle on jopa omistettu oma Facebook-ryhmä (Reviewer 2 Must Be Stopped!). Hänen antaman arvion jälkeen alkaa joko naurattaa tai sitten on valmis lopettamaan tutkimushommat kokonaan. 

”Palaute on lahja”, sanotaan. Mutta, vaikka kyseessä olisikin ihan asiallinen arvio, sen lukeminen on aina jännittävää. Meillä on usein taipumus takertua niihin kohtiin, joista on annettu kritiikkiä, vaikka palaute olisikin pääasiassa positiivista. Varsinkin jos käsikirjoitukseen on panostanut paljon, saattaa olla jopa pelottavaa kuulla mitä mieltä muut siitä ovat. Uran alkuvaiheessa kaikista vaatimuksista ei ole välttämättä vielä selvillä, jolloin kriittistä palautetta voi tulla paljonkin. Toisaalta uran alkuvaiheessa käsikirjoituksiin on aikaa panostaa enemmän ja niihin saa ohjaajilta apua, jolloin ne saattavat lähetysvaiheessa olla jopa paremman laatuisia kuin kokeneempien tutkijoiden käsikirjoitukset. 

Tässä kirjoituksessa keskityn artikkelikäsikirjoituksesta saadun palautteen käsittelyyn niin, että kriittisen palautteen takia ei turhaan tarvitse irvistellä tai hautautua sängyn pohjalle. 

Varsinkin jatko-opintojen aikana palautetta on mahdollista saada usealta suunnalta. Palautteen antaminen on yksi ohjaajien keskeisiä tehtäviä, minkä lisäksi palautetta voi saada myös esimerkiksi tutkijaseminaarin muilta jatko-opiskelijoilta ja seminaarin ohjaajalta. Lisäksi olen itse pyytänyt ja saanut palautetta muilta, jo pidemmällä olevilta jatko-opiskelijoilta sekä esimerkiksi erään verkoston tekstiseminaarin osallistujilta. Palautetta tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun lähetät artikkelikässärin arvioitavaksi julkaisuun ja saat siitä vertaisarvion.

Ohjaajien antama palaute

Ohjaajat ovat uran alkuvaiheessa todella tärkeässä roolissa siinä, että ohjattava oppii, mitä artikkelikäsikirjoitusta kirjoittaessa pitää ottaa huomioon. Artikkelin peruspalasten laittaminen paikalleen saattaa kaivata ohjaajien harjaantunutta silmää. Itselle voi olla vielä epäselvää, mihin kaikkeen vertaisarvioijat mahdollisesti tarttuvat, mutta ohjaajilla on siitä yleensä paljon kokemusta. 

Ohjaajat ovat kokeneita ja näkevät sellaisia asioita, joita aloitteleva tutkija ei välttämättä näe. Et siis välttämättä ole edes tullut ajatelleeksi niitä asioita, joista ohjaajat antavat kommentteja. Jos ohjaajasi ovat hyviä, palaute on rakentavaa eikä sen tarkoitus ole lytätä sinua. 

Vaikka kommentit olisivatkin rakentavia, kritiikin vastaanottaminen voi silti olla vaikeaa. Ja se on ymmärrettävää. Olethan käyttänyt kirjoittamiseen useita kymmeniä tunteja, ja olet ehkä ollut siihen itse tyytyväinen, mutta nyt saatkin siihen tukun korjausehdotuksia.

Oman kokemukseni mukaan ohjaajilta on mahdollisuus saada paljonkin palautetta artikkelin valmisteluvaiheessa ja se on ollut ainakin itselleni todella tärkeää ja hyödyllistä. Ohjaajieni kautta on mennyt useita versioita artikkelista ennen kuin ne ovat olleet lopulta valmiita lähetettäväksi eteenpäin. Itse koen, että saan parhaimman hyödyn ohjaajien palautteesta, jos lähetän heille kommentoitavaksi versioita, jotka eivät ole omasta mielestänikään vielä valmiita. Ensimmäisissä versioissa ei välttämättä ole ollut kuin yhden osion luonnos. Näin ohjaajien kommenteista näkee, onko käsikirjoitus menossa oikeaan suuntaan, vai pitäisikö näkökulmaa ehkä muuttaa ja onko teksti ylipäänsä ymmärrettävää sellaiselle, joka ei niin tarkasti tunne juuri tätä tutkimusaihetta. 

Lisäksi, jos itsekin olet sitä mieltä, että käsikirjoitus ei ole vielä valmis, ohjaajien palaute on helpompi sulattaa. Jos itse ajattelisit, että ”tämähän on tässä, valmis lähetettäväksi”, ja ohjaajat antaisivatkin tukun muutettavaa, jäljellä olevan työn määrä saattaisi pistää hiljaiseksi. 

Vertaisarviointi (artikkeli)

Pikainen kertaus siitä, miten arviointiprosessi tiedejulkaisuissa yleensä menee: Jos haluat julkaista artikkelin tieteellisessä lehdessä tai kokoomateoksessa, käsikirjoituksesi käy ensin lehden tai teoksen toimittajalla, joka tekee ensimmäisen arvion siitä, onko käsikirjoitus sopiva julkaisuun. Toimittaja ei välttämättä anna sinulle palautetta, mutta kertoo, lähetetäänkö käsikirjoitus eteenpäin vai oliko se ehkä sen kaltainen, että se ei sovi kyseiseen lehteen. 

Jos käsikirjoitus lähetetään arvioitavaksi, ensimmäisellä kierroksella saat yleensä kaksi, joskus useamman arvion. Arviosta saat tuomion, joka on yleensä neliportainen: 1) Hyväksytään sellaisenaan (Accepted); 2) Hyväksytään pienin muutoksin (Accepted with minor revisions); 3) Hyväksytään ainoastaan merkittävien muutosten jälkeen (Accepted after major revisions tai Revise and resubmit); 4) Hylätty (Rejected). 

Ainoastaan näistä ensimmäinen, eli Hyväksytty, tarkoittaa sitä, että arvioija ei löytänyt tekstistäsi puutteita. Muussa tapauksessa arviointi sisältää myös kritiikkiä tekstiäsi kohtaan tai ainakin muutosehdotuksia. Joskus kritiikki on kirjoitettu niin, että sinulle on heti selvää, miten käsikirjoitusta tulee muuttaa ja olet luottavainen, että seuraavalla kierroksella käsikirjoitus hyväksytään. Toisinaan arvioitsija vaikuttaa olleen huonolla tuulella ja syyttävän sinua kaikesta hänen elämässään pieleen menneistä seikoista (tämä on se pahamaineinen ”Reviewer 2”). Joskus vertaisarvioijat voivat olla eri mieltä siitä, pitäisikö artikkeli julkaista vai ei. Tässä tilanteessa lehden tai teoksen toimittaja tekee lopullisen päätöksen ja yleensä hän saateviestissään kertoo, miten palautetta tulisi tulkita ja miten hän toivoo sinun kirjoittajana toimivan. 

Vinkkejä palautteen käsittelyyn 

Alla esittelen tavan, jolla palautteen käsittelystä tulee henkisesti hieman helpompaa, vaikka se sisältäisikin paljon kritiikkiä tekstiäsi kohtaan. Itse teen näin aina kun saan kirjallista palautetta tekstistä.

• Kun ilmoitus palautteesta tulee sähköpostiisi, älä lue sitä heti. Jos kyse on julkaisun vertaispalautteesta, jossa kerrotaan, onko artikkeli hyväksytty vai ei, voit lukea päätöksen, mutta älä lue varsinaista arviota. Jätä itsellesi hetki aikaa sulatella ajatusta, että pian on luultavasti luvassa kritiikkiä työstäsi (paitsi jos artikkelisi on hyväksytty julkaistavaksi sellaisenaan). 

• Kun koet olevasi ainakin suhteellisen valmis ottamaan kaiken palautteen vastaan, käy palauteteksti läpi silmäillen. Näin saat käsityksen siitä, kuinka paljon ja millaisia asioita pitäisi vielä korjata. Seuraavaksi, jätä palaute muhimaan. Älä siis tee vielä mitään muutoksia vaan sulattele saamaasi palautetta rauhassa. Voit vaikka palata siihen vasta seuraavana päivänä (tai kun sinun seuraavan kerran on tarkoitus edistää tätä kirjoitusprojektia). 

• Kun seuraavan kerran palaat käsikirjoituksen pariin, kirjoita saamasi palaute itsellesi omin sanoin. Varsinkin jos palautetta ja korjattavaa on paljon, suosittelen, että kirjoitat palautteen tyhjään tiedostoon ranskalaisilla viivoilla. Jos taas korjattavia asioita on vain vähän ja ne kohdistuvat tiettyihin kohtiin tekstissä, voit kirjoittaa ne myös suoraan käsikirjoituksen sivuun kommentteina. 

• Kirjoita palaute tehtävälistan muotoon. Muokkaa saamasi palaute niin, että se on enemmänkin to do -lista kuin arvio. Tässä esimerkki: jos palautteessa lukee: ”Tämä kohta on epäselvä, en ymmärtänyt mitä kirjoittaja yrittää tässä sanoa” kirjoita se itsellesi ylös näin: ”Selvennä tätä. Lisää taustatietona, että …. Mieti vielä, miten argumenttia voisi selventää”. Tee näin kaikille saamillesi kommenteille. Jos joku kommenteista on sellainen, että sille ei ole mitään tehtävissä (näitä varmaan harvoin tulee, mutta arvioija voi heittää esimerkiksi kommentin siitä, että hän ei ylipäänsä arvosta käyttämääsi metodia tai teoriaa), jätä se vain huomioimatta ja siirry eteenpäin. Niihin on turha juuttua sen enempää. 

• Jos tehtävälistasta tuli todella pitkä, jaottele se osiin. Laita esimerkiksi yhden kategorian alle ”pienet muutokset”, ja listaa siihen sellaiset kohdat, joista esimerkiksi puuttuu lähde tai muotoilu vaatii korjausta. Samoin voit laittaa oman kategoriansa alle esimerkiksi rakenteeseen kohdistuvat tehtävät sekä enemmän pohdintaa vaativat, kuten jos artikkeliin on vaikka kaivattu lisää syventymistä johonkin tiettyyn teoriaan.  

Kun olet kirjoittanut kaikki tarpeelliset kommentit itsellesi tehtävälistaan, voit jättää itse palautteen ainakin toistaiseksi unholaan. Jos et halua enää lukea sitä, sinun ei tarvitse. Voit vain keskittyä tehtävälistaasi ja lähteä aikataulusi mukaan suorittamaan sitä. 

Jos kyseessä on vertaisarvio, se on hyvä vielä säilyttää, ja joudut valitettavasti palata siihen vielä myöhemmin. Kun olet tehnyt pyydetyt muutokset, lehden tai kokoomateoksen toimittajalle on hyvä yksityiskohtaisesti kertoa, mitä olet muuttanut ja miten olet vastannut arvioijan antamaan kritiikkiin. 

Palautteen saamiseen joka tapauksessa tottuu ajan myötä. Se kuuluu työhön. Ja on hyvä muistaa, että kritiikki ei kohdistu sinuun vaan sen on tarkoitus tehdä työstäsi parempaa. Omalle tekstille tulee helposti sokeaksi, eikä siinä olevia puutteita pysty enää näkemään. Siksi ulkopuoliselta saatu palaute on tärkeää ja sitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.