Tutkijoilta odotetaan, että he käyvät säännöllisesti kertomassa tuoreesta tutkimuksestaan akateemisissa konferensseissa. Konferenssit ovat oman kokemukseni mukaan yksi niistä asioista, jotka tekevät akateemisesta urasta houkuttelevan, mutta saattavat myös aiheuttaa paljon stressiä, erityisesti jos kärsii esiintymisjännityksestä. Tässä postauksessa annan vinkkejä esiintymiseen ja julkiseen puhumiseen liittyvän jännityksen helpottamiseen. Samat vinkit voivat auttaa myös, kun pidät ensimmäisiä luentojasi.
Vaikka matkustamista pyritään vähentämään, konferensseja järjestetään edelleen pääasiassa kasvokkain. Näin tutkijat saavat paljon mahdollisuuksia nähdä uusia paikkoja ja tutustua eri kaupunkeihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Virallisen ohjelman lisäksi monet konferenssijärjestäjät järjestävät myös vapaampaa ohjelmaa, esimerkiksi kaupunkikierroksia tai wine-and-cheese -iltoja. Vapaamman ohjelman aikana konferensseissa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja toisaalta myös juttelemaan vanhojen tuttujen kanssa.
Koronapandemia on muuttanut monien suhtautumista konferensseihin, ja nykyään monissa konferensseissa pyritään järjestämään mahdollisuus myös etäosallistumiselle. Näin myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa esimerkiksi taloudellisista tai terveydellisistä syistä, saavat paremmat mahdollisuudet osallistua. Etäkonferensseissa esitysten rooli korostuu ja verkostoitumisen rooli vähenee, koska vapaata, esitysten ulkopuolista keskustelua ei juurikaan ole.
Konferenssit, etänä tai kasvokkain, vievät joka tapauksessa paljon aikaa, ja ne saattavat olla hyvinkin stressaavia, ainakin nuorille tutkijoille ja esiintymisjännyksestä kärsiville. Esimerkiksi minulle itselleni.
Tykkään puhua yleisölle, mutta se myös jännittää minua paljon, ja konferenssit aiheuttavatkin minulle paljon stressiä. En ole myöskään sujuva jutustelija, joten verkostoituminen ei tule luonnostaan. On kuitenkin olemassa tapoja, joilla voi lievittää stressiä ja painetta, jota konferensseihin liittyy. Tässä postauksessa keskityn esiintymiseen liittyvän jännityksen helpottamiseen.
Esiintymisjännitys lievenee kokemuksen myötä ja mitä enemmän (onnistuneita) esityksiä on takana, sitä enemmän on luottoa, että myös tuleva esiintyminen menee hyvin. Mutta mitä tehdä nyt, kun esitys on tulossa, ja jännitys ja stressitaso nousevat? On asioita, joita voit tehdä päiviä ennen esitystä ja myös harjoitteita, jotka auttavat jo pian alkavaan esitykseen. Seuraavassa vinkkejä, jotka olen itse kokenut hyödylliseksi.
- Kirjoita esitys sanasta sanaan, ja harjoittele! Saatat katsella ihaillen niitä esiintyjiä, jotka puhuvat luonnollisesti ja hapuilematta, ja jotka pysyvät aikataulussa. Nämä konferenssiesiintyjät ovat usein kokeneita tutkijoita, jotka tuntevat tutkimusalansa hyvin ja pystyvät puhumaan siitä sujuvasti kenen kanssa tahansa.
Luonnollisuutta voi myös keinotekoisesti harjoitella. Vaikka itse esityksessä ei haluaisi lukea puhetta suoraan paperista, voi puheen silti kirjoittaa sanasta sanaan valmiiksi. Kun harjoittelet esitystä, voit lukea puheesi suoraan paperista. Jos harjoittelet tarpeeksi ja saat näin varmuutta esiintymiseen, varsinaisen esityksen aikana paperia ei välttämättä enää tarvita. Pidä kuitenkin kirjoitettu puheenvuoro esityksen aikana saatavilla, niin tiedät että voit tarkistaa mitä halusit sanoa, jos black-out iskee.
Itse kirjoitan puheenvuoron kohdistettuna jokaiseen diaan. Käyn esityksen useita kertoja läpi ja harjoittelen sen niin hyvin, että muistan sen lähes ulkoa (en välttämättä sanasta sanaan, mutta melkein). Pidän suurimman osan esityksistä englanniksi, joten paperille kirjoitettu puhe auttaa myös, jos englanniksi puhuminen tuottaa esityksen aikana vaikeuksia. - Mene ulos ja liiku. Jos esitykseesi on vielä jonkin aikaa (tunteja), käy lenkillä, tanssi tai harrasta jotain muuta liikuntaa, josta tulet hyvälle tuulelle. Kevyt fyysinen liikunta lisää kortisolitasoja, samoin kuin stressaavat tilanteet. Liikunnan jälkeen kortisolitasot kuitenkin laskevat ja myös stressaantunut olo helpottaa. Lisäksi erityisesti luonnossa liikkuminen saa mielen rentoutumaan. Säännöllinen liikunta lisää itsevarmuutta, ja siitä on hyötyä elämässä muutenkin.
- Meditoi, hengittele ja keskity tähän hetkeen. Juuri ennen esitystä, on hyvä tuoda huomio tähän hetkeen. Kun fokus on tässä hetkessä ja itse toiminnassa, ei tule niin paljon miettineeksi esimerkiksi sitä, mitä muut ajattelevat esityksestä. Konkreettisesti, itse olen käyttänyt seuraavia sovelluksia apuna jännityksen (ja muun stressin) hallinnassa: Headspace ja Calm (ei maksettu mainos). Headspace on mielestäni erityisen hyvä sovellus meditoinnin aloittamiseen, mutta molemmista sovelluksista löytyy harjoitteita jännityksen helpottamiseen ja ne auttavat keskittymään tulevaan suoritukseen. Itse teen aina lyhyen meditointiharjoituksen ennen esitystä, jos mahdollista.
- Muista, että yleisö on puolellasi. Tämä on klisee, mutta totta, ainakin oman kokemukseni mukaan. Ainakaan täällä Euroopassa (kielitieteen alaan liittyvissä konferensseissa) esiintyjille ei juuri anneta esityksen jälkeen suoraa kritiikkiä. Kysymyksiä toki esitetään, mutta niihin on syytä varautua joka tapauksessa. Erityisesti nuoria tutkijoita kohtaan ollaan yleensä kannustavia, ja jos jännitys näkyy, sitä enemmän kuulijat haluavat näyttää, että he ovat puolellasi. Kukaan ei halua lytätä sinua.
Konferenssit ovat toki jännittäviä muutenkin, ja esimerkiksi verkostoituminen voi olla stressaavaa. Verkostoitumiseen liittyen voit lukea tämän tekstin. Siihen saakka, nauti esiintymisestä ja siitä, että juuri sinä olet oman aiheesi asiantuntija.
