Selviytymisopas akateemiseen maailmaan
Kun seuraa erityisesti kansainvälisiä eri alojen tutkijoiden keskusteluja sosiaalisessa mediassa, saa helposti sellaisen kuvan, että vanhemmuus ja akateeminen ura eivät sovi yhteen. Tässä (pitkähkössä) kirjoituksessa pohdin, millaisia asioita täytyy ottaa arjessa huomioon, kun pienen lapsen vanhempi haluaa akateemiselle uralle.
Pelottaako sinuakin mennä juttelemaan vieraille ihmisille? Haaveiletko siitä, että voisit viettää konferenssien tauot yksin hörppien kahvia? Tuoko pelkkä sana ”verkostoituminen” pahan maun suuhun? Et ole yksin. Mutta verkostoitumista ei oikeastaan tarvitse edes ajatella.
Lyhyt työpäivä ei välttämättä tarkoita sitä, että tekisit vähemmän, sillä huolellisella suunnittelulla lyhyestäkin työpäivästä on mahdollista saada paljon irti. Tässä postauksessa annan vinkkejä lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun, joiden avulla väitöskirja etenee aikataulussa.
Ennen kuin voit aloittaa akateemisen tekstin, esimerkiksi artikkelin kirjoittamisen, sinulla täytyy olla jo paljon tietoa ja analyysia valmiina. Muistiinpanoja, tuloksia, analyysia ja lähteitä on siis jo kerättynä, ja nyt ne pitäisi saada rakennettua koherentiksi kokonaisuudeksi. Työtä ja kirjoitettavaa on siis paljon ja aloittaminen on tunnetusti vaikeaa. Saatat potea jopa tyhjän paperin kammoa. Miten kirjoittamisessa pääsisi helpommin alkuun?
Jatko-opinnot kehittävät tutkimuksenteon lisäksi monia pehmeitä taitoja, jotka ovat työmarkkinoilla haluttuja.
Tutkijoilta odotetaan, että he käyvät säännöllisesti esittelemässä tuoreimpia tutkimuksiaan akateemisissa konferensseissa. Esiintyminen saattaa kuitenkin olla jännittävää. Tässä artikkelissa annan vinkkejä esiintymisjännityksen helpottamiseen.